Tutustu kauppojen valikoimiin
InkClub
Tutustu valikoimaan ja tarkista toimitusehdot kaupan sivuilta.
Hulténs
Tutustu valikoimaan ja tarkista toimitusehdot kaupan sivuilta.
Computersalg
Tutustu valikoimaan ja tarkista toimitusehdot kaupan sivuilta.
Mainoslinkit. Voimme saada palkkion linkkien kautta tehdyistä ostoksista. Esittelemme valitut vaihtoehdot, emme koko markkinaa. Tarkista ajantasainen hinta ja ehdot palveluntarjoajalta.
Mitä kahvi on?
Kahvi valmistetaan uuttamalla paahdetuista ja jauhetuista kahvipensaan siemenistä eli kahvipavuista. Se on nautintoaine, joka sisältää piristävää alkaloidia kofeiinia. Kahvia voi valmistaa esimerkiksi pannussa keittämällä, kahvinkeittimessä suodattamalla tai pressopannussa puristamalla, ja se nautitaan usein kuumana joko mustana tai maidolla, kermalla tai sokerilla maustettuna.
Yleisimmin viljeltyjä kahvilajeja ovat arabiankahvi ja kongonkahvi eli robusta. Robustassa on kofeiinia kaksinkertaisesti arabicaan nähden, ja arabiankahvia pidetään maukkaampana.
Näin valmistat suodatinkahvin
Tavallinen suodatinkahvi syntyy yksinkertaisesti suodatinpaperin ja kuuman veden avulla. Kahvi- ja paahtimoyhdistyksen ohjeen mukaan käsin suodatus etenee näin:
- Tarkista, että suodatinsuppilo ja suodatinpaperi vastaavat kooltaan toisiaan.
- Aseta suodatinsuppilo kuumalla vedellä esilämmitetyn pannun päälle.
- Aseta kostutettu suodatinpaperi suppiloon.
- Mittaa suodatinjauhettu kahvi suodattimeen: 1 mitallinen (7 g) kupillista kohden tai 60–70 g vesilitraa kohden.
- Mittaa raikas kylmä vesi ja kiehauta se.
- Kaada noin 96-asteista vettä kahvijauheen päälle tasaisella pyörivällä liikkeellä. Kaadettuasi hieman vettä, lopeta hetkeksi ja anna kahvin kuplia, jotta kaikki jauhe kastuu.
- Jatka kaatamista tasaisella pyörivällä liikkeellä. Jos kaadat veden yhteen paikkaan keskelle tai reunoja myöten, kahvista tulee laihaa.
Manuaalisia suodatinvälineitä ovat esimerkiksi keraamiset, lasiset ja muoviset dripperit sekä chemex-lasikarahvi. Lisätietoja: Kahvi- ja paahtimoyhdistyksen käsin suodatus.
Kahvin kohtuukäyttö ja kofeiinin turvallinen päiväannos
Terveyskirjaston mukaan kahvin kohtuukäytöksi katsotaan 1–4 kupillista eli 1,25–5 desilitraa päivässä. Kohtuukäytöllä on havaittu edullisia terveysvaikutuksia: kahvin käyttö näyttäisi yhdistyvän pienentyneeseen maksa- ja kohtusyövän riskiin sekä pienempään sydän- ja verisuonitautien ja tyypin 2 diabeteksen riskiin.
Kofeiinin kokonaissaanti ei saisi ylittää 400 mg päivässä. EFSA:n arvion mukaan terveellä aikuisväestöllä kerta-annoksiin 200 mg asti tai vuorokausiannoksiin 400 mg asti ei liity turvallisuushuolia. Luvut pitävät sisällään kofeiinin saannin kaikista lähteistä yhteensä.
Käytännössä yhdestä suodatinmenetelmällä valmistetusta kahvikupillisesta saa kofeiinia noin 100 mg. Kupillinen suodatinkahvia (1,25 dl) sisältää 90–110 mg kofeiinia, kupillinen pannukahvia 70–90 mg ja kupillinen espressoa (0,3 dl) 80–90 mg. Kahvi- ja paahtimoyhdistyksen kofeiinimäärät.
Milloin kahvin juontia pitää rajoittaa tai välttää?
Terveyskirjaston mukaan liian runsas kahvin käyttö voi aiheuttaa vatsaoireita, kuten närästystä, ja uniongelmia kofeiinin vuoksi. Oireiden ilmaantuminen on hyvin yksilöllistä.
Raskaana oleville suositeltava kofeiinin määrä on enintään 200 mg päivässä. Tämän määrän saa noin 3 desilitrasta kahvia, 1 desilitrasta espressoa tai 8 desilitrasta mustaa teetä. Imettäville turvalliseksi katsotaan myös alle 200 mg vuorokaudessa. Terveyskirjasto antaa raskauden ja imetyksen rajat.
Ruokaviraston mukaan lasten ja nuorten kofeiinin saantia on syytä tarkkailla. Kofeiinin määrän ei tulisi ylittää 3 mg painokiloa kohden vuorokaudessa. EFSA:n arvion mukaan lapsille voidaan soveltaa aikuisten painokilokohtaisesta määrästä johdettuja arvoja, joten raja-arvona 1–18-vuotiaille voidaan pitää korkeintaan 3 mg kofeiinia painokiloa kohden vuorokaudessa.
Kahvi- ja paahtimoyhdistyksen mukaan kofeiiniherkille ihmisille sekä suurina määrinä kofeiini saattaa aiheuttaa sydämentykytystä ja vapinaa. Kofeiinin piristävä vaikutus kestää noin neljä tuntia määrästä ja henkilön aineenvaihdunnasta riippuen.
Miten suodatustapa vaikuttaa terveyteen?
Suodatustavalla on merkitystä erityisesti kolesterolin kannalta. Terveyskirjaston mukaan suodattamattomat kahvijuomat, kuten pannukahvi ja useat kahvikonekahvit, suurentavat veren kokonaiskolesterolin ja huonon LDL-kolesterolin pitoisuutta sisältämiensä diterpeeniyhdisteiden vuoksi. Sen vuoksi niitä suositellaan vältettävän.
Kahvin tärkeimmät lipidit ovat kahveoli ja kafestoli. Kahvi- ja paahtimoyhdistyksen mukaan pannukahvissa nämä yhdisteet uuttuvat jonkin verran kahvijuomaan ja vaikuttavat tutkimusten mukaan veren kolesterolitasoa nostavasti. Suodattamalla valmistetussa kahvijuomassa lipidejä ei juurikaan ole, koska ne jäävät suurimmaksi osaksi kahvijauheeseen tai suodatinpaperiin.