Itsesulku, sana jota Suomessa vasta opetellaan
Yhden yhtiön palvelussa tehty sulku koskee kyseistä yhtiötä. Kansallisen rekisterin kautta tehtävässä itsesulussa rajaus taas perustuu siihen, mitkä yhtiöt ovat saaneet luvan. Kun luen itsesulusta, kiinnitän siksi huomiota ennen kaikkea sen kattavuuteen. Pelkkä maininta pelikiellosta ei vielä kerro, kummasta on kyse.
Suomessa rahapelit on hoitanut yksinoikeudella Veikkaus, jolla on omat pelirajansa. Naapurimaissa itsesululla on puolestaan oma nimensä, joka on tullut arkikieleen. Suomalaisessa keskustelussa pysähtyisin ensin itse käsitteeseen: puhutaanko yhden yhtiön palvelusta vai kaikkia luvan saaneita yhtiöitä koskevasta sulusta? Se on minulle hyödyllinen lähtökohta myös maiden välisten erojen ymmärtämiseen.
Ruotsi, Tanska ja Norja vierekkäin
Ruotsi ja Tanska ovat avanneet rahapelimarkkinansa lisensseille, kun taas Norjassa rahapelit perustuvat yksinoikeuteen. Minusta tämä ero on hyvä pitää mielessä, kun maiden yhteydessä käytettyjä ilmauksia lukee rinnakkain. Sanat muistuttavat toisiaan, mutta ne viittaavat erilaisiin järjestelmiin.
Ruotsin uusi rahapelilaki, spellag, tuli voimaan 1.1.2019, jolloin markkina avattiin lisensseille. Valvoja on Spelinspektionen, ja kansallinen itsesulku Spelpaus koskee kaikkia Ruotsin lisenssillä toimivia yhtiöitä. Ilmausta ”casino utan svensk licens” käyttää ja selittää esimerkiksi ruotsalainen Casinoslant oppaassaan: sanamuodon huomio on nimenomaan Ruotsin lisenssin puuttumisessa, ei itsesulkurekisterin nimessä.
Tanskassa markkina on ollut lisenssipohjainen vuodesta 2012. Valvoja on Spillemyndigheden, ja itsesulkurekisterin nimi on ROFUS. Ilmausta ”casino uden ROFUS” käyttää ja avaa tanskalainen Spillesider.dk omassa oppaassaan. Tässä sanavalinta nostaa esiin rekisterin eikä lisenssiä, mikä erottaa sen ruotsalaisesta ilmauksesta jo lukijan ensimmäisessä kohtaamassa sanamuodossa.
Norjassa rahapelejä hoitavat yksinoikeudella Norsk Tipping ja Norsk Rikstoto, ja valvojana toimii Lotteritilsynet. Silti norjalaisissa oppaissa käytetään lisenssiin viittaavaa ilmausta ”casino uten norsk lisens”; sen merkitystä käsittelee esimerkiksi norjalainen Casinojan. En siis lukisi oppaan sanastoa sellaisenaan kuvaukseksi maan markkinamallista. Rinnakkain asetettuina nämä kolme ilmausta kertovat myös oppaiden tavasta jäsentää aihetta: Ruotsissa ja Norjassa puhutaan lisenssistä, Tanskassa nimetään itsesulkurekisteri. Pidän tätä eroa olennaisena, koska samantapainen opaskieli voi muuten saada maiden järjestelmät näyttämään keskenään samanlaisemmilta kuin ne ovat.
Mitä ulkomainen rahapelisivusto tarkoittaa suomalaiselle
Ulkomainen nettikasino tarkoittaa suomalaiselle tässä yhteydessä yhtiötä, jolla ei ole Suomen lupaa vaan joka toimii toisen maan lisenssillä. Usein kyse on Maltan Malta Gaming Authorityn eli MGA:n tai Viron myöntämästä lisenssistä. Minusta määritelmän tärkein sana on juuri lupa: ulkomainen ei tässä tarkoita samaa kuin kokonaan ilman lisenssiä toimiva.
Suomi on päättänyt avata rahapelimarkkinaa lisensseille. Siksi erottaisin toisistaan yhtiön ulkomaisen lisenssin ja Suomen luvan. Maltan tai Viron lisenssi kertoo luvan myöntäneestä maasta, mutta se ei ole Suomen lupa.
Suomenkielistä opaskieltä voi tarkastella esimerkiksi sivulta Netticasinohexin opas ulkomaisiin nettikasinoihin. Se on esimerkki ulkomaisia nettikasinoita käsittelevästä oppaasta. Saman aihepiirin suomenkielisiä opas- ja vertailusivuja ovat Kasinot-kokemuksia ja Kasinosedän nettikasinot-sivu. Niitä lukiessani pitäisin erillään sivuston käyttämän nimityksen ja sen, minkä maan luvasta puhutaan.
Myös Gamereactorin suomalainen nettikasinot-sivu on esimerkki suomenkielisestä kasino-oppaasta. Rahapelejan kasino-opas puolestaan käsittelee samaa aihetta. Pelkästä suomenkielisyydestä tai sanasta ”suomalainen” en kuitenkaan tekisi päätelmää Suomen luvasta. Oppaan kieli ja yhtiön toimilupa ovat eri asioita.
Tässä on myös yhteys naapurimaiden itsesulkuun: ulkomaisuus määrittyy aina suhteessa oman maan lupaan, ei yhteisenä pohjoismaisena luokkana. Suomalaisena lukijana kysyisin siis ensin, minkä maan näkökulmasta sanaa käytetään. Vasta sen jälkeen vertailisin, mitä oppaan mainitsema lisenssi tarkoittaa suhteessa kyseisen maan itsesulkuun.
Mitä jään seuraamaan
Jään seuraamaan, miten luvallisen ja luvattoman tarjonnan raja näkyy suomalaisen lukijan arjessa ja millaiseksi itsesulku Suomessa muotoutuu. Minua kiinnostaa erityisesti se, kuinka ymmärrettävästi näistä asioista kerrotaan. Saako lukija selville olennaisen ilman, että hänen täytyy itse koota vastausta useasta paikasta?
Itsesulun kohdalla odotan ennen kaikkea selkeää kuvausta siitä, mitä sulun tekeminen käytännössä tarkoittaa. Pidän tärkeänä myös sitä, että mahdolliset rajat ilmaistaan yhtä suoraan kuin itse toiminto. En halua ennakoida toteutusta, jonka yksityiskohdista ei tässä ole tietoa.
Oma huomioni pysyy siis siinä, miltä järjestelmä näyttää sen käyttäjälle. Muutosta voi kuvata hallinnon ja lupien kautta, mutta itse arvioisin sen ymmärrettävyyttä arkisemmalla kysymyksellä: tietääkö ihminen, mitä hänen tekemänsä valinta tarkoittaa? Tähän kaipaan aikanaan konkreettisia vastauksia.
