Ulosotto – mitä voidaan ulosmitata ja kuinka paljon palkasta jää

Kuka ulosottoa hoitaa

Ulosotto on viranomaistoimintaa. Ulosottolaitoksen sivut kertovat yleistä tietoa ulosottoviranomaisten toiminnasta, ja yksittäisessä asiassa toimivaltainen viranomainen on asiaa hoitava ulosottomies.

Ulosmittauksen tarkoitus on sivun sanoin varmistaa perittäväksi tulleen velan maksaminen.

Paljonko palkasta jätetään

Velalliselle jätettävää osuutta kutsutaan suojaosuudeksi. Se lasketaan päivää kohden ja kerrotaan palkanmaksukauden päivien lukumäärällä.

Kuukausikohtaiset määrät 1.1.2026 lukien

Kuukausimäärää käytetään, kun palkka maksetaan kalenterikuukaudelta: silloin päivien lukumäärä on aina 30.

Kuinka suuri osa palkasta ulosmitataan

Ulosmittauksessa palkalla tarkoitetaan nettopalkkaa tai -tuloa. Määrä nousee portaittain tulojen mukaan.

Kaikissa tilanteissa pätee yksi yläraja: palkasta ulosmitataan kuitenkin enintään puolet.

Mitä voidaan ulosmitata

Lähtökohta on laaja. Ulosottolaitoksen mukaan kaikki omaisuus- ja varallisuuslajit ovat lähtökohtaisesti ulosmittauskelpoisia, ja ulosmitattavaa irtainta omaisuutta ovat esimerkiksi pankkitalletukset.

Rajaus koskee kotia: tavanomaista koti-irtaimistoa ei ulosmitata.

Sitä, kuinka nopeasti ulosmittaus voi ottaa varoja pankkitililtä tai mikä määrä tilillä on suojattu, ei kerrota lukemillamme Ulosottolaitoksen sivuilla. Siksi tältä sivulta ei löydy niihin vastausta.

Merkintä luottotiedoissa

Ulosottomenettelyssä todettu varattomuus voi johtaa maksuhäiriömerkintään. Ulosottolaitoksen sivun mukaan merkinnät ovat voimassa kolme vuotta, jonka jälkeen ne poistuvat ilman eri pyyntöä.