Japanilainen vai eurooppalainen veitsi: mitä ero tarkoittaa käytännössä
Suurin ero on teräksen kovuudessa ja teroituskulmassa. Japanilaisissa veitsissä käytetään kovempaa terästä ja jyrkempää teroituskulmaa, minkä ansiosta ne ovat erittäin teräviä ja säilyttävät terävyytensä pitkään. Ne ovat samalla herkempiä esimerkiksi luita tai jäisiä raaka-aineita leikattaessa. Eurooppalaisissa veitsissä on pehmeämpi teräs ja paksumpi teroituskulma: ne kestävät kovempaa käyttöä, mutta vaativat teroitusta hieman useammin.
| Piirre | Japanilainen veitsi | Eurooppalainen veitsi |
|---|---|---|
| Teräksen kovuus | Kovempi | Pehmeämpi |
| Teroituskulma | Noin 10–15 astetta | Noin 20 astetta |
| Kestävyys kovassa käytössä | Herkempi esimerkiksi luille ja jäisille raaka-aineille | Kestää kovempaa käyttöä |
| Terävyyden säilyminen | Säilyttää terävyytensä pitkään | Vaatii teroitusta hieman useammin |
Veitsityypit käyttötarkoituksen mukaan: gyuto, santoku, nakiri, petty ja sujihiki
Valinta alkaa tehtävästä, ei mallinimestä. Gyuto on leveä yleiskokkiveitsi: 180 mm:n terä sopii useimpiin ruoanlaittotehtäviin, ja eurooppalaiseen kokkiveitseen verrattuna terä on ohuempi ja kevyempi. Santoku on monitoimiratkaisu, jolla hoituvat kasvikset, kala ja liha. Nakiri on suorateräinen kasvisveitsi, joka on tarkoitettu vain pehmeiden ruokien leikkaamiseen eikä ole yleiskeittiöveitsi. Petty on pieni yleisveitsi tarkkoihin tehtäviin, ja sujihiki on pitkäteräinen viipalointiveitsi lihalle.
| Veitsityyppi | Tyypillinen käyttö | Huomio |
|---|---|---|
| Gyuto | Yleiskäyttö: kasvikset, kala ja liha | Terä ohuempi ja kevyempi kuin eurooppalaisessa kokkiveitsessä |
| Santoku | Monitoimiveitsi: kasvikset, kala ja liha | Lähteissä kuvataan monipuoliseksi yleisveitseksi |
| Nakiri | Kasvikset ja muut pehmeät ruoat | Ei yleiskeittiöveitsi eikä koville ruoille |
| Petty | Pienet tarkat tehtävät ja täydennysveitsi | Pieni koko, ei korvaa isoa kokkiveistä |
| Sujihiki | Lihan viipalointi | Pitkä terä; ero gyutoon perustuu tässä aineistossa lähinnä myyjän kategoriointiin |
Kaksi aineistossa nimettyä esimerkkiä havainnollistaa tyyppien eroa. Kajibe Shirogami 16,5 cm nakirin terä on kolmikerroksinen: ydin on Shirogami nro 2 -hiiliterästä ja pinta pehmeää rautaa, ja kahva on saksanpähkinäpuuta. Koska teräs ei ole korroosionkestävää, veitsi on pestävä käsin heti käytön jälkeen ja kuivattava. Seki Kanetsugu Zuiun Petty 15 cm puolestaan on pieni yleisveitsi, jonka terän ydin on SPG2-jauheterästä ja kahva laminoitua puuta; sen teroituskulmaa tai kovuutta ei ilmoiteta tässä aineistossa.
Esimerkki santokusta: Arcos japanilainen Santoku-veitsi 185 mm KYOTO
Jos haluat santokun, jonka terän pituus on 185 mm, Arcos KYOTO on yksi nimetty vaihtoehto: tuotetieto kuvaa sen japanilaiseksi santoku-veitseksi ja ilmoittaa terän pituudeksi 185 mm. Santoku itsessään sopii monitoimiveitsen rooliin, jossa hoidetaan kasvikset, kala ja liha. Teräslajia, kovuutta, teroituskulmaa ja kahvamateriaalia ei ole vahvistettu tässä aineistossa, joten ne on tarkistettava tuotesivulta ennen valintaa. Jos teräslaji ja kovuus ovat sinulle ratkaisevia, valitse malli, jonka valmistaja ilmoittaa ne.

Arcos japanilainen Santoku-veitsi 185 mm KYOTO
185 mm
Computersalg
Mainoslinkit. Voimme saada palkkion linkkien kautta tehdyistä ostoksista. Esittelemme valitut vaihtoehdot, emme koko markkinaa. Tarkista ajantasainen hinta ja ehdot palveluntarjoajalta.
Teräs, teroituskulma ja kahva: mitä erot tarkoittavat käytössä ja hoidossa
Teräslaji ratkaisee, kuinka paljon hoitoa veitsi vaatii. Paljas hiiliteräsydin on terävä mutta ei korroosionkestävä: Kajibe-veitsen kuvauksessa terän ydin on Shirogami nro 2 -hiiliterästä ja pinta pehmeää rautaa, joten veitsi on pestävä käsin heti käytön jälkeen ja kuivattava. Jos terää ei kuivaa ajoissa, pintaan voi tulla ruostetta; asianmukaisella hoidolla siihen muodostuu ajan myötä luonnollinen suojaava patina. Hiiliteräsydin voidaan myös suojata ruostumattomilla kerroksilla. Tätä kolmikerroksista San Mai -rakennetta kuvataan tyypilliseksi useimmille japanilaisille keittiöveitsille, ja Ginsan eli hopeateräs yhdistää kuvauksen mukaan hiiliteräksen terävyyden ruostumattoman teräksen käytännöllisyyteen.
| Teräsratkaisu | Esimerkki lähteestä | Hoitovaatimus |
|---|---|---|
| Paljas hiiliteräsydin | Shirogami nro 2 (Kajibe nakiri) | Pese käsin heti ja kuivaa; patina muodostuu ajan myötä |
| Hiiliteräsydin ruostumattomilla kerroksilla | Shirogami nro 2 -ydin, kovuus 62–63 HRC (Kajibe gyuto), HAP-40-ydin | Ei astianpesukoneeseen; pese ja kuivaa heti käsin |
| Ginsan-ydin eli hopeateräs | Ittetsu Hokiyama -veitset | Monikerroksinen rakenne; ei astianpesukoneeseen |
Japanilaisen veitsen teroituskulma on noin 10–15 astetta ja eurooppalaisen noin 20 astetta. Kulman ei tarvitse olla millintarkka, mutta liian suuri kulma voi pilata terän. Wa-kahva on perinteisesti puuta – esimerkiksi magnoliaa puhvelikahvalla tai saksanpähkinää – eikä se kestä konepesua; myös laminoitu puukahva on mahdollinen. Käytännön kahvavalinta ratkeaa hoitovalmiuden mukaan: perinteinen puinen wa-kahva vaatii käsinpesun ja kuivauksen, kun taas ruostumattomampi kahva-aineisto sietää kosteutta paremmin. Tarkista silti tuotesivulta mallin kahvamateriaali ja pesuohje, sillä kahvojen kosteudenkestävyydestä ei ollut tässä aineistossa riittävän vertailukelpoista tietoa.
Teroitus, pesu ja säilytys: rutiinit, jotka pitävät terän kunnossa
Veistä ei pestä astianpesukoneessa. Astianpesukoneen pesuaineet ja kuumuus kuluttavat terää ja voivat tehdä veitsestä nopeasti tylsän, joten pese veitsi aina käsin lämpimällä vedellä ja tiskiaineella ja kuivaa se heti pesun jälkeen. Sama koskee puukahvaisia veitsiä, jotta puu ja leikkuuterä eivät vaurioidu. Säilytä veistä magneettilistalla tai veitsitukissa, niin terä ei vahingoitu keittiölaatikossa.
- Suorista terä teräspuikolla aina käytön jälkeen samassa kulmassa kuin teroitat.
- Teroita japanilainen veitsi pitkin vedoin noin 10–15 asteen kulmassa, eurooppalainen noin 20 asteessa.
- Aloita veitsen hamarapuolelta noin sentin päästä teroituspuikosta ja vie teroitusliike veitsen kärkeä päin.
- Tee yhtä monta teroitusvetoa kummallekin puolelle.
- Vesihiomakivi vaatii tarkkuutta ja taitoa; teräspuikko ei teroita vaan huoltaa ja oikaisee terää.
Teroitusväli määräytyy käytön mukaan, eikä yksikään luettu lähde ilmoita sitä päivinä tai viikkoina. Ylen haastattelussa sanotaan, että halvan veitsen saa teräväksi, mutta sitä pitää teroittaa jo yhden käyttökerran jälkeen, kun taas noin sadan euron veitsen pitäisi kestää koko loppuelämän ajan. Tämä on yhden ammattilaisen arvio, ei mitattu vertailu.
Milloin japanilainen veitsi ei ole oikea valinta
Kovaan materiaaliin liittyvä raja on jo todettu edellä: jos leikkaat luita, jäisiä raaka-aineita tai muuta kovaa, japanilaisen veitsen ohut ja kova terä ei ole paras valinta. Tämä osio keskittyy kahteen muuhun ehtoon, jotka ratkaisevat valinnan: oletko valmis käsinpesuun ja kuivaukseen heti käytön jälkeen, ja tarvitsetko vasen- vai oikeakätisen teroituksen ja kahvan. Kysymys ei ole siitä, että japanilainen veitsi olisi kielletty kovassa käytössä, vaan siitä, mille materiaalille se on mitoitettu.
- Leikkaatko luita, jäisiä ruokia tai muita kovia materiaaleja? Silloin eurooppalainen, paksummalla teroituskulmalla varustettu veitsi on perustellumpi valinta.
- Oletko valmis pesemään ja kuivaamaan veitsen käsin heti käytön jälkeen? Paljas hiiliteräsydin ei kestä viivyttelyä.
- Tarvitsetko vasen- vai oikeakätisen teroituksen ja kahvan? Tämä on tarkistettava erikseen, koska luetut lähteet eivät käsittele kätisyyttä.
Hinnan ja saatavuuden tarkistaminen
Kun käyttötarkoitus, veitsityyppi ja teräs on rajattu, hinta ja varastotilanne tarkistetaan myyjän tuotesivulta. Computersalg FI:n valikoimassa on keittiötarvikkeita, veitsiä ja veitsenteroittimia, ja valikoimasta löytyy nimetty Arcos santoku -veitsi. Avaa tuotteen oma sivu, niin näet hinnan ja saatavuuden; valikon kautta pääset siihen kätevimmin. Tässä artikkelissa ei julkaista yksittäisiä tarjoushintoja, koska ne muuttuvat nopeasti.
Kaupan yleissivu: tarkista tuotteen saatavuus ja hinta kaupasta.

Computersalg
Mainoslinkkejä. Voimme saada palkkion ostoksista.
